Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

ELSaN ELäMää

 

 

JÄRKYTYS

 

Rakas ystäväni Gertrud toimitti minulle vasta ilmestyneen kirjan, jonka nimi on Jesse aavekoira. Minä aivan järkytyin. Onko minun selkäni takana tehty sellaista, mistä minulla ei ole mitään tietoa? Aivan kauhistuttavia asioita. Ja minä kun luulin, että Jenna ja Hannele käyttäytyivät sivistyneesti ja minun arvolleni sopivalla tavalla ollessaan viikon visiitillä lady Margaretin ystävien luona, sillä aikaa kun minä ja rakas mieheni Oiva nautimme skotlantilaisesta kulttuuritarjonnasta.

Mitä vielä! Tytöt olivat ripustaneet alushousuja Arlingtonin linnan ikkunoihin yhdessä näiden hunsvottipojan kanssa!

Otin heidät tietysti puhutteluun, sillä vaadin dogsittereiltäni paitsi huolellista koiranhoitoa myös säädyllistä käytöstä. Hannele kertoi alushousujen ynnä muiden vaatekappaleiden ripustamisen ikkunoihin olleen välttämätöntä, jotta löydettäisiin kadonnut... voinko minä edes mainita sitä kauheaa sanaa... Pääkallohuone. Minusta tyttöjen olisi pitänyt pysytellä poissa sellaisesta toiminnasta ja tutustua pikemminkin englantilaiseen aristokratiaan.

Voi voi sentään, miten ajattelemattomia lapset ovat. Ja täytyy myöntää, että ihmettelen myös Arlingtonin linnanherran, Sir Geoffreyn, löperyyttä, että hän antaa lasten ylipäätään harrastaa kaikkea tällaista vaarallista. Luin kirjasta, että Sir Geoffrey itsekin oli juuttunut johonkin kapeaan onkaloon kuin korkki pullon suulle. Taloudenhoitaja ja tallimestari olivat joutuneet häntä siitä irrottamaan. Onneksi rakas mieheni Oiva on järkevä eikä harrasta tällaisia puliveivauksia. 

Odotan suorastaan vavistuksella, mitä nämä lapsikullat keksivät Loch Nessin matkallamme. Siitä kerrotaan ilmeisesti sarjan seuraavassa osassa. Rauniokoira, hmm, kuulostaa siltä, että ovat könynneet taas jossain kappelin raunioissa. Minä epäilen, että Arlingtonien poika on pistänyt kaikki nämä epämääräiset ajatukset tyttöjen päähän.

Minä ja mieheni Oiva olimme tietysti sen aikaa Margaretin luona hyvien ruokapöytien ääressä seurustelemassa sivistyneiden ihmisten kanssa, kuten Cumberlandin herttuan. Oijoi sentään, saimme kutsun hänen ja hänen vaimonsakin luokse, mutta emme ehtineet enää matkustaa Cumberlandiin saakka. Ehkä seuraavalla matkalla. Mitäpä jos jättäisimme Murun joulun tienoilla dogsitterin hoivoon ja matkustaisimme kahden Oiva-pupusen kanssa Englantiin? Olisi niin hauska nähdä sikäläistä joulunviettoa.

No, nyt minun on jatkettava kirjan lukemista, terästettyäni itseäni parilla paakelsilla ja kupillisella suklaakahvia. Olen nyt ennättänyt sellaiseen lukuun asti, jonka nimi on Salaisuudet paljastuvat. 

 

                                                                               

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

 

VIERAILU

 

Onko kaikki nyt valmista naapurin ensivierailua varten? Kukat, uudet sohvatyynyt... hmm, minä pöyhin niitä vielä vähän... ja Muru-kullalla uusi panta. Täytyy laittaa korvapuustit mikroon lämpiämään, ja täytekakku, sen minä kannan jo kahvipöytään.

Harmillista, että Oivan piti lähteä juuri tänä viikonloppuna Helsinkiin. Olisi saanut hänkin tervehtiä ja rupatella naapurin kanssa. En käsitä, mikä kiire Jennalle ja Hannelelle tuli, kun eivät ehtineet tänään Muruakaan ottaa hoiviinsa. Olisimme voineet yhdessä keskustella Airiston Ruususta ja Hot Pepperistä ja ensi kesän veneilyistä.

Muru, menepäs nyt pois jaloista sähläämästä. Minun täytyy vilkaista peilistä, että uusi kampaukseni on kohdallaan... On, on se. Hurmauskiehkurakin oikealla paikalla. Pitäisiköhän minun laittaa vielä kultainen rintakoru tähän puvun... oijoi joi, nyt ovikello soi!

                                                           

ELSA: No hyvää iltapäivää, merikapteeni. Astukaa sisään, astukaa sisään. Onko tuo kukkapaketti tarkoitettu minulle? Tämä on nyt aivan liikaa.

SÖDERLUND: Rouva on hyvä vain.

ELSA: Antakaas, kun autan takin pois päältänne... Muru, lopeta tuo murina, tai telkeän sinut kylpyhuoneeseen. Eikö sana kuulu?

SÖDERLUND: Rouvan koira taitaa olla aika ärhäkkä?

ELSA: Ei, ei, Muru on mitä miellyttävin ja hurmaavin seurakoira. Se vain ei pidä vieraista. Itse asiassa en käsitä, miksi se tuolla tavalla ärhentelee.

SÖDERLUND: Ehkä on paras teljetä se sinne kylppäriin.

ELSA: Teemme niin. No, Muru, tulepas nyt kiltisti mamman luokse.

SÖDERLUND: Pisk... tarkoitan, rouvan koira livahti sohvan alle.

ELSA: Olkoon siellä sitten. Menemme nyt ruokasalin puolelle, olen kattanut sinne kahvipöydän. Kai merikapteeni pitää marsipaanista? Minulla on prinsessakakkua, jonka ostin eilen Aschanilta.

SÖDERLUND: Minulle kelpaavat kaikensorttiset kakut ja pikkuleivät.

ELSA: Sepä hyvä. Istumaan, istumaan. Minä kaadan kahvia. Olipas tämä nyt mukavaa, kun merikapteenille sopi tulla käymään. Minulla on hänelle terveisiä.

SÖDERLUND: Jaa, keneltä?

ELSA: Eräältä naishenkilöltä, jonka merikapteeni kuulemma hyvin tuntee.

SÖDERLUND: Tarkoittaako rouva entistä vaimoani Sylviä? Tai siis kyllä me olemme yhä naimisissa, vaikka olemmekin asuneet jonkin aikaa erillämme... köh köh. 

ELSA: En ole tainnut tavata rouvaanne. En ainakaan muista. Mutta en suinkaan tarkoita häntä, vaan erästä toista tuttuanne.

SÖDERLUND: Ei tule mieleeni, ketä tarkoitatte.

ELSA: Margaretiahan minä tarkoitan. Margaret Ashfordia, vuokranantajaanne. Hän on tulossa Suomeen ja...

SÖDERLUND: KÖÖH KÖH KÖH!

ELSA: Voi kamala, menikö kakunpala kurkkuun?

SÖDERLUND: Minä... minä... kööööh!! Mitä rouva sanoi... vuokranantajastani?

ELSA: Että hän tulee käymään Suomessa ja haluaisi tavata merikapteenin.

SÖDERLUND: Ei ei, se ei nyt sovi. Minä... minä olen lähdössä merille ensi viikolla. Niin juuri. Airiston Ruusulla.

ELSA: Eikö merikapteeni voi siirtää purjehdustaan muutamalla viikolla?

SÖDERLUND: En missään tapauksessa. Itse asiassa minun on lähdettävä heti. Kiitos rouvalle hyvistä pullakahveista. Palataan asiaan myöhemmin, kun se kiusankapp... tarkoitan, kunhan tässä palaan reissultani.

ELSA: Ja minä kun niin... no, Muru, mitä sinä nyt taas muriset? Heti pois merikapteenin kintuista, kuuletko! Muru! Noin ei saa tehdä. Irti heti siitä housunpuntista! Olet selvästikin oppinut huonoja tapoja Cici-Charlottalta.

SÖDERLUND: Jos rouva nyt ottaisi rakk... koiransa pois minun kintuistani ja äkkiä sittenkin.

 

Voi voi sentään, olipa tämä nyt lyhyt ja ikävä vierailu. Merikapteeni lähti täältä kuin tykin suusta. Hän ei taida pitää koirista. Niin, ja täytyy myöntää, että Muru käyttäytyi todella huonosti. Minun on soitettava dogsittereilleni, että tulevat tänne hoitamaan Murua. Eivätkö he nyt osaa opettaa sille tapoja? En käsitä, mikä kiire tytöilläkin oli lähteä omille asioilleen juuri tänään.

Nyt en ehtinyt keskustella merikapteenin kanssa ensi kesän purjehdussesongistakaan. Täytyy soittaa sen sijaan Oivalle. Haluan vuokrata uuden muskeliveneen jo toukokuussa, jotta pääsen ajelemaan Aurajoelle.

 

                                                    

 

PUHELU ENGLANNISTA

 

Voi voi sentään, aina tuo puhelin soi juuri kun olen menossa kylpyyn. No haloja! Kuka siellä soittelee?

Mitä, mitä sanotaan? Kuuluu huonosti. Tämä puhelimenrakkinehan pätkii aivan hirveästi, minun on vaihdettava koko toosa uuteen ja mahdollisimman pian. Haloo! Haloo!

Hyvänen aika, sinäkö siellä, Margaret? En huomannut katsoa näytöltä, kuka soittaa. Luulin, että dogsitterini Jenna tai Hannele...

Ai niinkö? Sehän on hauska kuulla. Onneksi olkoon vain, että koirasi Tiger Lily päihitti näyttelyssä pahimman kilpailijasi rakit. Muistan kyllä, että koirasi olivat oikein hyvinvoivan ja rehvakkaan näköisiä.                         

Jessekö? Kyllä se on hyvissä voimissa. Tytöt kävivät täällä juuri eilen ja veivät Muru-kullan yhdessä Jessen kanssa kävelylle. Kuulin Jennalta, että se on ollut viime aikoina hiukan masentunut, kun sen paras ystävä... niin, et taida tietääkään, että Jessen paras ystävä on suurikokoinen kollikatti... on joutunut lääkekuurille. Juu, se oli ollut kollitappelussa.

Ai niinkö? Olit yhdessä jossain hevostapahtumassa Arlingtonien kanssa? Sano lämpimiä terveisiä meiltä kaikilta. Jenna ei ole nyt täällä, mutta hän lähettää kyllä rakkaita terveisiä Nicholasille. Ja Oiva kiittää erinomaisista kalastusvälineistä, joilla hän sai pyydystettyä Tweed-joesta sen mahtavan merilohen. Hän teetti kuvasta oikein suurennoksen makuuhuoneemme seinälle.

Kyllä kyllä, olen ollut hyvissä voimissa. Nyt tosin on kova hermopaine ja stressi päällä. Englannin-matkastamme kirjoitettu kirja ilmestyy ylihuomenna, ja minä hermostuttaa kovasti, mitä sinne on minusta kirjoitettu. Varsinkin siitä korsetista, joka melkein tukehdutti minut. Sano terveisi lordi Harcourtille, hän auttoi minut puutarhajuhlissa penkille istumaan, kun meinasin pyörtyä kesken kaiken.

Niin... niin... Sanon kyllä Oivalle. Tulemme oikein mielellämme uudelleen käymään luonasi, jos saavumme Brittein saarille. Ja sinä olet tietysti tervetullut meidän luoksemme.

Ai Mats Söderlund? Kyllä hän asuu tässä meidän naapurissamme edelleenkin sinun lukaalissasi. Annahan kun kerron sinulle jotain...

Minun täytyy tunnustaa, että olen ollut aivan väärässä Söderlundin suhteen. Hän on oikea herrasmies, niin kohtelias ja aina auttamassa ja avaamassa minulle alaovea. Kyllä ne olivat ne hänen ruohonjuuritason ystävänsä, jotka metelöivät seinän takana viime talvena, hoilasivat ja mekkaloivat niin, että meidän oli pakko Oivan kanssa pitää kuulosuojuksia. Nyt on ollut oikein rauhallista, kun naapurissa ei enää ryypätä ja rällätä niin kuin ennen. Ajattelinkin kutsua kapteeni Söderlundin luokseni kahville joku päivä.

Tottahan toki minä sanon hänelle terveisiä, kun näen hänet... Kummallista, ettei hän vastaa sinun viesteihisi... Kyllä, yritän ottaa asiasta selvää. 

No niin, tuiteli tui vain, rakas Margaret. Soitellaan taas, kun tulee asiaa.

                                                        

 

 

LISÄÄ ONGELMIA

 

Hannele ja Jenna kävivät juuri luonani hakemassa Murua ulos. Ilma on kyllä niin kauhea, etten olisi halunnut päästää pikkukultaa sinne vilustumaan, mutta Hannele sanoi, että Ralf Nordanberg käski pistää Murun laihdutuskuurille ja antaa sille lisää liikuntaa. Taas! Välillä minusta tuntuu, että eläinlääkärimme aivot ovat jääneet rullaamaan samaa rataa kuin vinyylilevyn neula ikään. Ei kai koiraparkaa voi koko ajan dieetillä pitää, etenkin kun se inhoaa laihdutuskuureja?

Voi voi sentään. Nyt tytöt ovat olleet jo tunnin ulkona. Etteivät Murun jalat vain olisi kastuneet lätäköissä. Siellä taitaa sataa. Voi voi.

No, nyt ovikello soi.

 

ELSA: Viimeinkin te tulette! Ei kai Muru-kulta vain ole peuhannut missään lätäköissä ja vilustuttanut itsensä?

HANSKI: Ei tietenkään. Sillähän on töppöset jalassa ja vaatetta päällä, niin että hyvä kun koirasta kirsu pilkottaa. Mä luulen, että se hikoaa liikaa näin raskaissa varusteissa. Siellähän on neljä astetta lämmintä.

JENNA: Me käytiin melkein satamassa asti ja nähtiin, että Halisten ukot on lähteneet. Koko joen alajuoksu oli täynnä jäälauttoja.

ELSA: Vai niin. Muistitteko poiketa kirjakaupassa ostamassa minulle niitä vaaleanpunaisia ranskalaisia lautasliinoja?

JENNA: Joo, tässä on paketti ja loput rahasta takaisin. Me vilkaistiin siellä samalla, joko Matkakoira olisi ilmestynyt.

ELSA: Matkakoira? Härtsyygeli sentään, ei kai se nyt jo ilmesty? Minun on soitettava Akateemisen kirjakaupan pääjohtajalle. Miten sellaista kirjaa voidaan ottaa myyntiin arvostettuun kirjakauppaan, jossa kerrotaan minusta niin... niin sopimattomia asioita? Se korsettihan melkein tappoi minut, mutta en minä hyvänen aika sentään halua sitä tapausta koko kansan tietoisuuteen!

HANSKI: Asia on sillä tavalla, että kaikki julkisuuden henkilöt joutuvat välillä kärsimään myös ei-toivotusta julkisuudesta. Kuten esimerkiksi Rekku.

ELSA: Olet oikeassa, Hannele-kultaseni. Niin joutuvat. Ja minähän olen tunnettu henkilö täällä Turussa. Ei kai tässä auta muu kuin kärsiä urheasti kaikki sopimattomat utelut.

HANSKI: Juuri niin.

JENNA: Sitä paitsi Oiva saa myös kuuluisuutta rohkeudestaan, kun pelasti meidät. Teistä tulee molemmista julkisuuden henkilöitä!

ELSA: Niinkö luulet? Minä vain pahaa pelkään, ettei rakas mieheni välitä minkään sorttisesta julkisuudesta. Hän aina sanoo, että firman hyvä maine kärsii, kun minä riehun milloin missäkin. Riehun? Enhän minä koskaan riehu. Käyttäydyn aina sivistyneesti ja arvokkaasti.

JENNA: Hih hih.

ELSA: Entä jos minulle soittaa Turun Sanomien juorutoimittaja? Mitä minä hänelle sanon? En missään tapauksessa halua, että Turun seurapiirit alkavat kertoa yksityskohtia minun... niin, minun intiimeistä asioistani.

JENNA: Voisithan kertoa juorutoimittajalle Margaretin hienosta aatelislinnasta ja kennelistä ja jättää kokonaan mainitsematta ne puutarhajuhlat.

HANSKI: Hei mä tiedän! Kerro sille Alnwick Gallant Ladista!  

ELSA: A-alnwick...?

HANSKI: Etkö nyt muista? Cruftsin kansainvälisen koiranäyttelyn best-in-show! Sir Percyn ihana veteraanikultsu! Englannin suosituin siitoskoira!

ELSA: Tu-tuota... minä en muista koko koiraa. Oliko se Margaretin kennelissä? Minä en käynyt siellä kuin kerran. Hermoni eivät kestä koirien jatkuvaa haukkumista. Murun hoitamisessa on minulle aivan riittävästi tekemistä.

JENNA: Ei kun Hanski, etkö sä muista, Elsa jäi Berwick-upon-Tweediin vaateostoksille, kun me mentiin autolla Jessen ja Robertin kanssa Alnwickin linnaan?

HANSKI: Ai joo, niin mentiinkin. Ja sir Percy kutsui meidät yksityispuolelle kello viiden teelle. Mä en käsitä, miksi englantilaisten ruokia aina haukutaan. Kuumat skonssit oli ihania, kun laittoi paljon voita päälle, ja ne hedelmäkakut ja piirakat...

ELSA: Siitä tulikin mieleeni. Kävin aamulla Aschanilla ostamassa mustikkaleivoksia, kun sinä Hannele-kultaseni niin pidät niistä. Mennäänpä keittiöön, minä keitän samalla itselleni kupin kahvia.

HANSKI: Joo, mustikkaleivokset on ihania! Mennään vaan.

ELSA: Minä annan Muru-kullalle samalla yhden piparin.

JENNA: Muru on dieetillä. Muista, mitä Nordanberg sanoi.

ELSA: Niin mutta yksi pieni piparkakku, eihän sellainen Murua lihota grammankaan vertaa.

JENNA: Ehkä ei, mutta virtsarakko... Voitte joutua taas haistelemaan pissanlemua kaiken yötä.

 

Voi voi sentään, se ei tullut mieleeni. Nyt taisi käydä niin, että Muru joutui pakkodieetille. Oiva uhkasi tosissaan jäädä nukkumaan toimiston sohvalle, ellei hajupommeille tehdä jotain.

Kunhan tytöt ovat syöneet leivoksensa, passitan heidät apteekkiin hankkimaan jotain desinfioimisaihetta. Saavat suihkuttaa sitä sängyn alle. Siivooja kävi täällä kyllä eilen luuttuamassa, mutta aristokraattinen nenäni sanoo, että makuuhuoneessa lemuaa yhä. Ehkäpä Murun herkkä kuono inhoaa desinfioimisaineen hajua, niin ettei se enää mene sängyn alle. 

                                     

                       

PISSIVÄ PIKKUKOIRA

 

Minä en käsitä tätä. Pieni suloinen Murumme on alkanut pissiä sisälle huoneistoon. Useimmiten yöaikaan tai silloin, kun olemme Oivan kanssa asioilla, ja Muru on pakko jättää yksin kotiin.

Eläinlääkärimme Ralf Nordanberg antoi Murulle jotain lääkettä vaivaan, mutta ei se ole auttanut pätkääkään. Mitä ihmettä minä teen? Makuuhuoneemme sängynalusta haisee niin, että minun on vaikea saada unta. Siivooja on käynyt jo monta kertaa luuttuamassa ja desinfioimassa lattioita, mutta aristokraattinen nenäni tuntee lemun siitä huolimatta.

 

ELSA: Oiva! Oiva! Muru on taas pissinyt sängyn alle. En kestä tätä enää. Onko Muru-kulta vietävä rakkoleikkaukseen?

OIVA: Älä nyt höpsi, vaimo. Ilmeisesti koira tarvitsee suuremmat lääkeannokset. Soita Jennalle tai Hannelelle, niin he vievät kyllä Murun klinikalle apua saamaan. Minun on nyt lähdettävä toimistolle.

ELSA: Voi voi sentään. No, jos minä varaan Murulle ajan netin kautta klinikalle ja soitan sitten Hannelelle. Hän aina ymmärtää minua niin hyvin.

 

Odottaminen on sitten raivostuttavaa. Onneksi Jenna ja Hannele pystyivät heti hakemaan Murun. Nyt he ovat olleet klinikalla jo iät ja ajat. Pitäisikö minun soittaa heille. Kyllä, sen minä teen, tai muuten saan hermoromahduksen.

 

ELSA: Jenna, haloo. Elsa täällä. Oletteko te vielä Nordanbergin klinikalla?

JENNA: Ollaan. Mä istun Jessulin kanssa täällä odotushuonessa, mutta Hanski on ollut jo jonkin aikaa toimenpidehuoneessa. En tiedä vielä, mitä Ralf asiasta sanoi.

ELSA: Tulkaa sitten heti takaisin tänne Rettiginrinteeseen. Sano Hannelelle, että minulla on Aschanin mustikkakaakkua. Sen pitäisi saada vipinää hänen jalkoihinsa. Olen aivan hermoromahduksen partaalla Murun takia. En käsitä, miksi sen rakko on ruvennut renaamaan. Sillä on varmasti jokin kauhea kuolemaan johtava tauti.

JENNA: Eikä ole. Ota vain ihan rauhallisesti. Kyllä asia tästä kohta selkiää. Me tullaan heti Rettiginrinteeseen, kunhan Hanski pääsee tuolta. Hei vaan. Kohta nähdään.

 

Voi voi sentään, mitä jos Ralf ei saakaan selville, mikä Murua vaivaa? Mitä jos se joutuu leikkaukseen? Niin, olen aivan varma, että sillä on munuaisvaiva. Sellaiseen voi vaikka kuolla. Ei, nyt minun on käytävä syömässä iso pala mustikkakaakkua, että saan jotain muuta ajattelemista.

 

PIMPELI POM

 

ELSA: No, nyt tytöt tulevat. Ovikello soi. Vihdoinkin, ehdin jo syödä puolet kaakusta... Jenna, Hannele, mikä rakasta pikku hauveliamme vaivaa? Onko sillä munuaiskiviä? Sydänvika? Rakkorappeuma? Kultainen pikku Muruliini, tulepas tänne mamman syliin. Pus pus pus.

HANNELE: Ei sitä mikään vaivaa. Ralf sanoi, että pissiongelma on yleinen pikkukoirilla.

JENNA: Niin, kun niillä on pieni rakko ja vilkas aineenvaihdunta. Ei ne jaksa pidätellä pitkiä aikoja.

HANNELE: Lisäksi Muru on tunnetusti stressiherkkä. Ralf sanoi, että stressihormonitkin kiihdyttää virtsaamisen tarvetta.

ELSA: Niin mutta... niin mutta mitä minä nyt teen? Tulkaa haistamaan sängynalustaa makuuhuoneeseemme. Ei tämä peli voi mitenkään jatkua.

JENNA: Hyvät hyssykät, täällä makkarissahan lemuaa kuin lantatunkiolla.

HANNELE: Ohhoh... nuuh. Ihan kuin täällä ois käynyt skunkki.

ELSA: Mitä minä sanoin! Täytyy myöntää, että Muru-kullan sisäsiisteys on jäänyt vähän vajavaiseksi, mutta ei tämä peli enää vetele. Tytöt, sanokaa nyt, mitä voisimme tehdä asian korjaamiseksi. Antoiko Nordanberg Murulle mitään uutta lääkettä?

HANNELE: Ei antanut eikä lisännyt annostakaan. Se sanoi, että pissa pitää siivota pois hajua poistavalla aineella, jota saa eläinkaupoista. Muuten Muru pissii aina samaan paikkaan. Ja lisäksi stressaantuneen koiran elämässä pitää olla selvät rutiinit ja tila, jossa se tuntee olonsa turvalliseksi. Onko teillä kotona tapahtua jotain muutoksia, joista Muru on voinut hermostua?

ELSA: Ei nyt tule mieleen, mutta... niin, minä kyllä siirsin Murun pedin pois meidän makuuhuoneestamme tuonne vierashuoneen puolelle, kun se kuorsaa öisin aivan hirveästi.

JENNA: Hih hih.

HANNELE: Siinä se vika sitten piilee. Siirrä peti takaisin entiselle paikalle.

ELSA: Voi voi sentään, minä nukun muutenkin huonosti, kun myös rakas Oiva kuorsaa. En kestä pommitusta kahdelta taholta. Aivan kuin yrittäisin nukkua kahden sirkkelin vieressä.

JENNA: Hei, kokeile korvatulppia tai kuulosuojaimia!

 

©2017 Jessemurre - suntuubi.com